Aikuisten vessajutuista

En tiedä ovatko ihmiset keskimäärin tyhmentyneet, mutta emme me kyllä ihan kauheasti ole viisastuneetkaan. Ajatellaanpa vaikka peruskoulun ala-asteen oppimäärää. Siellä opetetaan yhtä ja toista merkityksellistä tietoa, jonka luulisi aikuisuuden myötä vielä lisääntyvän ennen kuin meistä tulee vanhoja ja viisaita. Vilkaistaan sitten käyttäytymistämme tietoverkossa, jonka kautta on tavalla tai toisella saatavilla lähestulkoon kaikki maailman tieto tai ainakin lisätietoja sen saatavuudesta.

Eihän opetus koskaan täydellistä ole, ja on selvää, että peruskoulun uskonnonopetuksella on sormensa pelissä siinä, että Suomessakin voi vakaumuksellinen kreationisti päätyä puolueensa asettamaksi presidenttiehdokkaaksi (ei, en tarkoita kristillistä puoluetta). Mutta mistä johtuu, että osa aikuisväestöstä ei ole omaksunut ala-asteen oppimäärän vertaa ympäristöoppia?

Entä se verkkokäyttäytyminen? Yleisimmät googlehaut ovat pääosin peruskoulun oppimäärää täydentävää ja osin päivitettyä tietoa eikä ainakaan niiden perusteella ole havaittavissa hälyttävää taantumista. En löytänyt myöskään tutkimustietoa, joka osoittaisi verkkokeskustelijat keskimääräistä vähä-älyisemmiksi, joten oletan, että he kuvaavat suomalaista mieltä esiintymistiheytensä suhteessa.

Katsotaan mitä eniten luettu verkkomedia ilta-sanomat.fi kirjoittaa esimerkiksi 21.2.2018. Ainakin minut sinne saa uutinen poikkeuksellisesta pakkasaallosta. Tarkasteluajankohtana uutista on kommentoitu 325 kertaa ja kaksi suosituinta kommenttia menee tasan terveen ironian ja humoristiseksi tarkoitetun todellisuudesta kieltäytymisen kesken:

jösses 21.2. 11:13:
”Woe mahoton.. pakkasta talvella?”
=> 1272 tykkäystä

Päästöttelijä 21.2. 11:13:
”Mikä ihmeen ilmastonlämpiäminen??”
=> 1186 tykkäystä

Kun omalla pihalla on lunta ja pakkasta, osataan siitä edelleenkin vetää se typerryttävä johtopäätös, ettei ilmastonlämpeneminen voi olla totta. Noin viikon uutisten esittämän vertauksen mukaan ihminen, jolla on hampurilainen molemmissa käsissä, pitää sitä kiistattomana todisteena siitä, että aliravitsemusongelma on pötypuhetta.

Seuraava juttu sääuutisen alla kertoo vessasta. Tarkemmin sanottuna miestenvessasta, jonka oli jostain epäselväksi jääneestä syystä siivonnut nainen. Tämä nainen oli sitten mennyt asettamaan wc-paperirullan pisuaarin viereen. Uutinen ei kertonut naisen motiiveja, mutta voihan sitä arvata että pisuaaria siivotessa on tullut mieleen, että osan tästä kusesta olisi joutanut pyyhkiä jo ennen sen lattialle päätymistäkin. Kommentteja 259, joista johdossa:

JOrma 20.2. 19:43:
”Juu, ei pyyhitä paperilla. Mutta vaikka pyyhittäisiinkin, niin mihinkäs se pissainen paperi laitettaisiin? Tuonne pisuaariinko?”
=> 1407 tykkäystä

Hyvä kysymys. Ei nyt tyhmä ainakaan. Eikä tyhmiä kysymyksiä olekaan, koska kysymällä oppii. Tätäkin juttua varten löytyy Iltasanomat.fi:stä oma kategoriansa Asuminen, jonka kymmenen suosituimman artikkelin listalta löytyy tarkasteluhetkellä peräti viisi vessa-aiheista juttua tämä ykkösenä oleva pisuaariaiheinen artikkeli mukaan luettuna.

Sijalla 3. oleva juttu hämmästelee tietyn wc-arkkitehtuurisen suuntauksen vaikutuksia pöntölläistumiskulttuuriin.

Sijaa 6. pitävä juttu paljastaa, mitä wc-paperin käyttötapasi sinusta kertoo.

8:nneksi kiinnostavin on asiantuntija, joka ratkaisee kodin ikuisuuskiistan siitä, kumminpäin rulla pitää asettaa.

Sijan 9 juttu kertoo kestovessapaperin käyttötavan jakavan ulostajat eri koulukuntiin.

Vasta kymmenentenä Asuminen-listalla on 5 kuumaa sisustustrendiä, jotka on helppo toteuttaa myös omassa kodissa.

 

”Här famlar vi omkring, och fattar ingenting” – Vilka tror vi att vi är, Bo Kaspers Orkester (san. Bo Kasper).

Vapaakytkin-soundtrack kuunneltavissa Spotifyssa.

2 vastausta artikkeliin “Aikuisten vessajutuista

  1. Pitäisikö tästä jotain päätellä sitten? Vai onko vaan niin, että netin kautta kommentoiminen on niin helppoa, että itsesensuuri ei kerkiä väliin – kaikki vaan sinne mitä mieleen pälkähtää? Itseäni askarruttaa – ja oikeastaan kiusaa – eniten ehkä numeroilla pelaaminen näissäkin jutuissa. Tuntuu, että kaikissa paikoissa tuputetaan eniten kommentoituja, eniten luettuja, eniten tykättyjä asioita. Ikään kuin ”eniten” tarkoittaisi samaa kuin ”paras”; ikään kuin sillä olisi jotain arvoa muun kuin määrän suhteen. Vääristääköhän tämä ihmisten ajattelua pidemmällä aikajänteellä? Tuleeko enemmän luetuista/tykätyistä/kommentoiduista enemmän ”totta”? Pitääkö kohta kaikki oikeakin sisältö (tieteelliset tutkimukset) pukea aina vaan raflaavampaan muotoon, jotta ne saavat huomiota ja sitä kautta muuttuvat tärkeiksi?

    Hassu maailma.

    Tykkää

    1. Ystäväni kuittasi tämän pohdinnan kadehdittavan napakasti: olemme kusessa. Se miksi äidyin asiasta kirjoittamaan, on tunne median väärinkäytöstä. Keltaiselle lehdistölle näyttää olevan sisäänrakennettu ajatus yleisön kosiskelusta hinnalla millä hyvänsä. Jotain on jossain vinksahtanut jos 6 % kannatuksella presidentinvaaleissa pääsee paistattelemaan voittajana. Tavoiteltaessa suurimman verkkomedian asemaa, poimitaan klikkiotsikoita sieltä mistä niitä helpoiten irtoaa. Tämä todellakin vääristää asioiden painoarvoa, ja mahdollistaa jopa tahalliset väärintulkinnat, kuten nyt pääsi tapahtumaan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s