Avainsana: huumori

Ärsyttävät sähkönmyyjät

Maailmassa on yksi vika. Ihmiset tekevät vääriä asioita. Se ei ole ihmisten vika, vaan jonkinlainen ohjelmointivirhe. Väärien asioiden tekeminen on palkitsevampaa kuin oikeiden.

Ihmiseläimen kannalta oleellista olisi jatkaa sukua ja huolehtia elinolosuhteista. Näistä ensimmäinen on vapaaehtoista ja voidaan jättää yksilöiden oman harkinnan varaan, kunhan hommaa ei tyystin unohdeta kovin pitkäksi aikaa. Jos kukaan ei saisi lapsia viiteenkymmeneen vuoteen, olisi 2100-lukua vastaanottamassa viimeiset ihmiset, joista nuorimmat silloin 82-vuotiaita.

Toinen homma, elinolosuhteista huolehtiminen, on vinoutunut jossain vaurastumisen vaiheessa elintasosta huolehtimiseksi. Elintasoon lasketaan mukaan kaikki se, mitä me markkinointiviestinnän tekijät saamme haluttavaksi tehtyä. Mitään absoluuttista rajaa riittävälle elintasolle ei ole, vaan huolehdittavaa riittää varallisuuden kasvusta riippumatta.

Alun perin elinolosuhteilla tarkoitettiin välttämättömyyshyödykkeiden riittävyyttä eli sellaisia tuotteita kuin vesi, energia ja happi. Näiden tarve ei ole maailmasta kadonnut vaikka niiden saatavuus onkin Suomessa melko hyvä. Jossain muualla voi olla huonompi.

Jotta ihmiskunta (eng. mankind) eläisi ja kukoistaisi (kling. live long and prosper), tulisi sen keskittyä elinolosuhteiden parantamiseen tai ainakin säilyttämiseen pitkällä tähtäimellä (huom! eng. long run vs. long shot). Välttämättömyyshyödykkeistä esimerkiksi energiaa (lat. fortum) saa energiayhtiöiltä maksamalla suojelurahaa ylimaallisille sähkönsiirtoyrityksille (austr. caruna).

Energiayhtiöt kaupittelevat kilvan omia sähkösopimuksiaan henkilöiden toimesta, joiden oma energiansaanti on riippuvainen siitä, kuinka monta sähkösopimusta he saavat myytyä. Myyjät, kuten muutkin ihmiset, tarvitsevat sähköenergian lisäksi syötävää energiaa eli ravintoa.

Nykyisin monet yritykset pyrkivät kuumeisesti löytämään ratkaisuja työntekijöiden korvaamiseksi pelkällä sähköenergialla toimivilla, mutta sähkön myyjän energiatarvetta tämäkään ei vähennä. Ja työstä se käy sähkösopimusten tarjoaminenkin, ei siinä mitään. Alan kilpailun ansiosta kuluttajatkin saavat edullisempaa sähköenergiaa. Valitettavasti itse tuotteen osuus on häviävän pieni verrattuna sen toimittamisen oheiskuluihin. Vaikka kuluttaja kilpailuttaisi sähkösopimuksensa aina kaupungilla asioidessaan tai jokaisen puhelimessa saadun tarjouksen perusteella, ei säästöä pääse pitkän päälle syntymään kovinkaan paljoa.

Yleinen uskomus on, että kaikki mistä maksetaan palkkaa, on hyödyksi yrityksille ja yhteiskunnalle. Mutta kuinka monta kertaa vuodessa kuluttajan tulisi vaihtaa sähkösopimuksensa, jotta bruttokansantuote nousisi toivotulle tasolle? Missä kohtaa sähkösopimusten myynti muuttuu hukkaan heitetyksi energiaksi?

Aikuisten vessajutuista

En tiedä ovatko ihmiset keskimäärin tyhmentyneet, mutta emme me kyllä ihan kauheasti ole viisastuneetkaan. Ajatellaanpa vaikka peruskoulun ala-asteen oppimäärää. Siellä opetetaan yhtä ja toista merkityksellistä tietoa, jonka luulisi aikuisuuden myötä vielä lisääntyvän ennen kuin meistä tulee vanhoja ja viisaita. Vilkaistaan sitten käyttäytymistämme tietoverkossa, jonka kautta on tavalla tai toisella saatavilla lähestulkoon kaikki maailman tieto tai ainakin lisätietoja sen saatavuudesta.

Eihän opetus koskaan täydellistä ole, ja on selvää, että peruskoulun uskonnonopetuksella on sormensa pelissä siinä, että Suomessakin voi vakaumuksellinen kreationisti päätyä puolueensa asettamaksi presidenttiehdokkaaksi (ei, en tarkoita kristillistä puoluetta). Mutta mistä johtuu, että osa aikuisväestöstä ei ole omaksunut ala-asteen oppimäärän vertaa ympäristöoppia?

Entä se verkkokäyttäytyminen? Yleisimmät googlehaut ovat pääosin peruskoulun oppimäärää täydentävää ja osin päivitettyä tietoa eikä ainakaan niiden perusteella ole havaittavissa hälyttävää taantumista. En löytänyt myöskään tutkimustietoa, joka osoittaisi verkkokeskustelijat keskimääräistä vähä-älyisemmiksi, joten oletan, että he kuvaavat suomalaista mieltä esiintymistiheytensä suhteessa.

Katsotaan mitä eniten luettu verkkomedia ilta-sanomat.fi kirjoittaa esimerkiksi 21.2.2018. Ainakin minut sinne saa uutinen poikkeuksellisesta pakkasaallosta. Tarkasteluajankohtana uutista on kommentoitu 325 kertaa ja kaksi suosituinta kommenttia menee tasan terveen ironian ja humoristiseksi tarkoitetun todellisuudesta kieltäytymisen kesken:

jösses 21.2. 11:13:
”Woe mahoton.. pakkasta talvella?”
=> 1272 tykkäystä

Päästöttelijä 21.2. 11:13:
”Mikä ihmeen ilmastonlämpiäminen??”
=> 1186 tykkäystä

Kun omalla pihalla on lunta ja pakkasta, osataan siitä edelleenkin vetää se typerryttävä johtopäätös, ettei ilmastonlämpeneminen voi olla totta. Noin viikon uutisten esittämän vertauksen mukaan ihminen, jolla on hampurilainen molemmissa käsissä, pitää sitä kiistattomana todisteena siitä, että aliravitsemusongelma on pötypuhetta.

Seuraava juttu sääuutisen alla kertoo vessasta. Tarkemmin sanottuna miestenvessasta, jonka oli jostain epäselväksi jääneestä syystä siivonnut nainen. Tämä nainen oli sitten mennyt asettamaan wc-paperirullan pisuaarin viereen. Uutinen ei kertonut naisen motiiveja, mutta voihan sitä arvata että pisuaaria siivotessa on tullut mieleen, että osan tästä kusesta olisi joutanut pyyhkiä jo ennen sen lattialle päätymistäkin. Kommentteja 259, joista johdossa:

JOrma 20.2. 19:43:
”Juu, ei pyyhitä paperilla. Mutta vaikka pyyhittäisiinkin, niin mihinkäs se pissainen paperi laitettaisiin? Tuonne pisuaariinko?”
=> 1407 tykkäystä

Hyvä kysymys. Ei nyt tyhmä ainakaan. Eikä tyhmiä kysymyksiä olekaan, koska kysymällä oppii. Tätäkin juttua varten löytyy Iltasanomat.fi:stä oma kategoriansa Asuminen, jonka kymmenen suosituimman artikkelin listalta löytyy tarkasteluhetkellä peräti viisi vessa-aiheista juttua tämä ykkösenä oleva pisuaariaiheinen artikkeli mukaan luettuna.

Sijalla 3. oleva juttu hämmästelee tietyn wc-arkkitehtuurisen suuntauksen vaikutuksia pöntölläistumiskulttuuriin.

Sijaa 6. pitävä juttu paljastaa, mitä wc-paperin käyttötapasi sinusta kertoo.

8:nneksi kiinnostavin on asiantuntija, joka ratkaisee kodin ikuisuuskiistan siitä, kumminpäin rulla pitää asettaa.

Sijan 9 juttu kertoo kestovessapaperin käyttötavan jakavan ulostajat eri koulukuntiin.

Vasta kymmenentenä Asuminen-listalla on 5 kuumaa sisustustrendiä, jotka on helppo toteuttaa myös omassa kodissa.

 

”Här famlar vi omkring, och fattar ingenting” – Vilka tror vi att vi är, Bo Kaspers Orkester (san. Bo Kasper).

Vapaakytkin-soundtrack kuunneltavissa Spotifyssa.